:3
Jotenki taas tuntuu että alkaa menee alamäkee mun ajatukset välillä koittaa vaan jotenki karata, eilenkin sängys kun olin niin miettisin että oonko mä aisainut tän kaiken. En todellakaan tiedä miks, mut tuntuu taas siltä missä olin parivuotta sitten. Mä tiedän että oon välillä todella rasittava ihmisille, mut en tiedä miks. Oon alkanut miettimään nyt mua et millanen olin vaikka viime vuonna, siitä on nyt tullut todella paljon muutosta, viime vuona vielä viiltelin välillä ranteeseen jälkiä, en tiedä miks, ehkä ajattelin että siitä tulee parempi olo. Kyllä kai siitä tuleekin mut siitä jää vaan niin rumat jäljet koko loppuelämäksi käteen. Oon osannut ne jättää pois uuden parisuhteen myötä, hyvä niin siitä mä voin vaan kiittää että Niko tuli ja pelasti mut. Välillä tuntuu että kukaan ei halua mua, koska oon välillä näi rasittava, ainaki on parisuhde viel kasas toivon mukaa on kauan. Oon kans miettinyt mun suhteita perheeseen, tai onks mulla edes perhettä? Sitä aikaa kun vielä oli, niin en muista paljoo mitään kun olin niin pieni vielä ja viaton tähä pahaa maailmaa, ja vääriin ihmisii kun sekaantu. Oon täs vuosien saatossa sekaantunut niin vääriin ihmisiin etten edes olis halunnut tutustua, kaikki alkoi vuonna 2009, silloin kun jouduin uuteen kouluun ja sieltä kaikki lähti, siltä ajalta ja sitä eteenpäi ei todellakaan oo hyviä muistoja. Nyt vasta nää 4 kk oon huomannut kuinka onnellinen oon oikeesti ollut, nää on niitä oikeita, hyviä muistoja mitä ihmisellä pitäisi olla, eikä niitä mitä mulla on enemmän, huonoja :'( kai munki elämä alkaa toivon mukaa menemään paremmin.
: Erika