Ajassa taaksepäin
Palataan vuoteen 2009…. siihen vuoteen kun mun elämä meni ihan palasiks ja murskattiin unelmat, mihin halusin….. tona vuona koitui kaikkee paskaa ja pahaa mun elämässä, niitä ei voi unohtaa mut yritys on kova. Noina aikoina sanotaa nyt et ekan kerran pakotettiin harrastamaan seksiä, mä itkin sen tapahtuman jälkeen salaa, yksin ettei kukaa nää. Parempi nii ettei kukaa noina vuosina saanu selville, muuta ku pari ihmistä. Mennää vuoteen 2010-2015….. välillä oli ihanaa mun elämässä, mut sit taas palasin todellisuuteen, sinä päivänä kun mulle tehtiin uudelleen pakottaminen ja myös toisella tavalla pakottaminen. Mä tiedän että en tuu ikinä olemaan täysin se kiltti pieni Erika joka oli ala-asteella, juuri noitten raiskausten takia, mä en oo ikinä enkä tuu antamaan anteeksi niille kusipäille ketkä mun elämästä teki helvettiä 2009-2015 välisenä aikana. Kukaan ei ymmärrä kuinka raskas mun elämä tollon oli, tai sit eii vaa haluu kuunella tai ymmärtää, mut sellasii ystävii en tarvi. Mul on vaa se yks oikee ja ainoo joka kuuntelee aina ja sama toistepäin. Tullaan tähä päivään…. vuoteen 2016, nyt tunnen että oon vahva vaikka välil sitä murtuukin yksin itkemään, se on vaa se mun tapa käsitellä kaikkea, siitä ei oo helppo päästä pois. Mut yritän vaikka en näytäkkää sitä. Toivon mukaa lokakuussa asia olis sit toisin nimittäin sillon tulee näillä näkymillä pieni poika maailmaa, joka nyt kasvaa mun sisällä tällähetkellä kovaa vauhtia. Tuun nii rakastamaan tätä pikkusta ja tuun tottakai suojelee. Kertoo parhaani mukaan mikä on oikein ja mikä väärin.
♡: Erika