Ikävyys :3
Joulu sieltä tulee pikkuhiljaa, taitaa tulla musta joulu jälleen. Olishan se kivaa jos olis valkea joulu olis edes vähän lunta nii olis ehkä joulumieltäkin vähä edes. Paitsi että multa se puuttuu varmaan tänäkin jouluna, koska sit tulee uusvuos ja sit kaikki vaa on onnellisii ja kaikkee ja sit on Erika joka miettii ja muistelee vaa Isää, sitä Isää jota eii enää ikinä nää eikä edes ole tutustunut… Iskä täyttäis jo 52 vuotta, 27.12. Sit siitä viikko niin on 1.1. päivä mä tiedän jo nyt että oon surullinen koska silloin…. silloin iskä lähti enkelin kanssa kauas musta 🙁 En tiedä miksi mutta niin vain tapahtu, mulla ei olis päivääkään etten ajattelin isää…. haluisin vaan kysyä häneltä miks riisti itseltään hengen, mut kai hänellä on nyt parempi olla kuin elossa. Mulla on vaan niin kova ikävä mun isää. Välillä musta vaa tuntuu että kukaan eii piittaa musta tai mun tunteista, mulle voi sanoo tai tehdä mitä vaan mut kyllä mullakin on ne tunteen niikuin on jokasella, ja ei mulle voi mitä vaa sanoa vaikka en näytäkkään niin kyllä mullekkin tulee pahamieli jos ilkeesti sanoo… kun sitten mulle tulee olo että mä oon se virhe mussa on vikaa. Jotenki musta tuntuu että oon vaa välillä ihan totaallisesti yksin tän asian kanssa okeii joo tän yli pitäis vaan päästä, mut en vaa pääse ja kai mä nyt omaa isää saan miettii ja ikävöidä niin paljon kun haluan kuka kieltää?
<3: Erika